sunnuntai 19. lokakuuta 2014

Lontoo, Marylebone, MEATliquor

Lontoo kutsui meitä pitkästä aikaa nyt syyslomalla. Viime kerrasta on kulunut aika tarkalleen 4 vuotta. Tälläkään kertaa lapset aivät tulleet mukaan, mutta nyt se oli muksujen oma valinta. He halusivat mieluummin mennä mammalle ja pappalle. Tämähän sopi meille kun tiedossa voisi olla pubeissa istuskelua ja ravintoloissa viipymistä. 

Hotellimme sijaitsi Welbeck streetillä Marylebonessa. Onnenkantamoisen johdosta tulin huomanneeksi päivää ennen reissua, että samalla kadulla sijaitsi kovasti kehuttu MEATliquor. Ravintola on saanut alkunsa Meatwagonista, joka muutaman kesää Lontoota kierreltyään innostutti ihmiset toisissaan hampurilaisistaan. Tämän johdosta ravintola perustettiin entiseen parkkihalliin Welbeck kadulle ja homma on laajennut sittemmin muihinkin osoitteisiin.
Astuessamme sisään nälkäisinä juuri MEATliquorin auettua meidät vastaanotti Johnny Cashin musiikki ja vähintäänkin persoonallinen sisustus. Meininki tempaisi heti mukaansa. Alkudrinkeissämme oli maistuvan ronskisti giniä ja absinttia. Ruuista emme laita kuvia, sillä punasävyiset, suttuiset hampurilaiskuvat eivät tekisi oikeutta setin herkullisuudelle. Todettakoon vain ykskantaan, että "Dead hippie"- ja "Bagon Burger"- hampurilaiset olivat mahtavan meheviä ja täynnä makua. Keralla yhteisnapsitut "Hippie friesit" sisälsivät ranskalaisten lisäksi grillattua sipulia ja paljon majoneesista kastiketta. Loistolounas!

MEATliquoriin on turha yrittää tehdä varausta, mutta usein sisälle päässee melko hyvin. Perjantai-iltana ohikulkiessamme tosin ihmisiä riitti ulos jonoksi asti.
Toinen suosituksemme samaiselta Welbeck kadulta on Gino's cafe. Nautimme täältä kaksi aamupalaa, toisen paikan päällä ja toisen mukaan otettuna. Ciapatta täytetään toiveidesi mukaan tilattaessa. Avokado-kana-pekonitäyte oli loistavaa, samoin majoneesinen katkaraputäyte. Kahvi oli myös erinomaista. Palvelu oli todella ystävällistä. Toisena aamuna valikoimissa ei ollut mainitsemaani avokadotäytettä, mutta pettymykseni nähdessään omistaja(?)mies lähti tekemään sen minulle. Paikasta saa myös perinteisiä muna-pekoni-aamupaloja. 
Welbeck kadulta länteen samansuuntaisilla kaduilla oli paljon ravintoloita, etenkin italialaisella meinigillä. Näissä emme kuitenkaan vierailleet.

Lisää Lontoo-juttuja seuraa piankin.

tiistai 14. lokakuuta 2014

Jäätelöjuhlat tyylikkäästi aikuiseen makuun

Saksofonisti soittaa seksikkäitä säveliä syysiltaan, lasissa on jäätelöinen drinkki ja nauru raikaa.  Kyseessä on SIA Glass-jäätelöjuhlat aikuiseen makuun. 

Minusta idea oli ihan loistava! Kutsua koolle paljon ihania naisia ja nauttia epätyypillisistä jäätelöherkuista. Juhla toimi hienosti syysaurinkoisella parvekkeella Helsingin keskustassa, mutta miksei jäätelöjuhlia voisi viettää myös vaikka ensilumen kunniaksi! Tai sen tuomaa ahdistusta lieventääkseen.
Iltapäivä alkoi ihanalla, kuplivalla jäätelödrinkillä.

Sparkling raspberry

Laita lusikallinen SIA Glass vadelma luomusorbettia lasin pohjalle
Kaada päälle 10 cl G.H Mumm Demi Sec
...jatkui omena-kaneli Chailla...
 
...ja mustikkajellyllä mustikkajäätelön kera...
...sekä ihanalla Banoffee-tyylisellä kakulla. Kolme edellämainittua herkkua olivat SoupOpera-blogin Anuliinalta ja reseptit niihin löytyvät hänen postauksestaan
Kalle Freese Freese Coffee Co:sta teki aivan ihastuttavan jäätelö-kahvijuoman, joka kylläkin jakoi mielipiteitä. Reseptin saa kuulostamaan kovasti yksinkertaiselta, jos ei fiinistele Aeropress-reseptin kanssa vaan kehottaa vain valmistamaan kupillisen vaaleapaahtoista, hedelmäistä kenialaista kahvia. Siihen Kalle lisäsi 150 g SIA Glassin vadelma luomusorbettia ja ravisti shakeria voimakkaasti 15 sekuntia. Valmis!


Mitäköhän muuta sitä voisi tarjota aikuisten jäätelöjuhlissa? Onko sinulla vinkkejä tai peräti linkata jotain?

sunnuntai 12. lokakuuta 2014

Grotesk - lihaa luitten päällä

Ravintola Groteskissa ruokailijan vastaanottavat lihat kypsytyskaapissa. Niin minutkin, kun suuntasin bloggaajille tarkoitettuun tilaisuuteen Ludviginkadulle. 

Ihan alkuun pitää sanoa, että pidin kovasti saamastani kutsusta, jonka oli kynäillyt ravintolasta vastaava Paul Hickman. Se oli kovasti rehellinen ja asiastaan selkeästi innnostunut. Sama linja jatkui myös paikan päällä, mikä oli todella ilahduttavaa. Innostuminen, intohimoinen tekeminen ja ilo harvoin jättää kylmäksi ja tartuttaa noita tunteita helposti itseenkin. 

Iltamme Groteskissa alkoi André Clouet:n kokonaan pinot noir rypäleistä tehdyllä sampanjalla. Pidin kuivasta, luonteekkaasta kuplivasta kovasti. Korkin avauspoksaus ja lasien kilinä antaa ihan oman potkunsa viikonlopun aloitukseen. 
     
Istahdimme yhteisen pöydän ääreen syömään ja juomaan. Uusi keittiömestari Eemeli Nurminen kertoi ruuan olevan rehellistä, hyviin raaka-aineisiin nojaavaa ja käsintehtyä. Eemeli on aiemmin kokannut mm. Olon fine dining keittiössä. Groteskissa tyyli on nyt piperryksestä kaukana, mikä olikin aluksi miehelle vaikeaa - miten vähän voi lautaselle laittaa jotta se on asiakkaalle tarpeeksi ja tarjoaa onnistuneen ruokaelämyksen. Illan aikana saimme maistaa, että loistavista raaka-aineista taitavasti kypsennettynä simppelikin ruoka saa aikaan onnellisia huokauksia ja huudahduksia. 
 
"Snackseista" mieleenpainunein oli ehdottomasti ankka prosciutto. Ravintolassa riiputettu ankka löytyy listalta talon leikkelevalikoimasta yhdessä italialaisen salamin ja fermentoitujen kasvisten kanssa. Rakastuin myös briossin päältä tarjottuun ankanmaksan ja mustikkahillon yhdistelmään. Otin kaksi, tunnustettakoon se nyt. 
 
Kotimaista mätiä, perunalettuja ja talon creme fraichea.
 
 Groteskissa mozzarellakin tehdään itse, kyytönmaidosta. 
Alkuruuista merisiilin mäti nautittiin aiolin kanssa grillatun leivän päältä. Hyvin merellinen mäti tarjottiin kotoisasta kuorestaan. Hurmaantumistaattu setti!
 
Pääruokien ehdotonta aatelia olivat lihat. Saimme maistaa mm. Ahvenanmaan luomukaristankaretta, Australialaista Waguy:n Flank Steakia ja 35 päivää raakakypsytettyä Porter House Steakia. Lihojen rakenne ja maku oli aivan uskomattoman hieno! Oman mausteensa lihoihin antaa Big Green Egg-puuhiiligrilli, jonka tuoksut muuten tulvivat ihan erityisen hyvin naisten vessaan. Tuoksu lie toimiva houkutuskeino niille jotka päättivät ottaa "jotain pientä". Kaikille lihoille oli paritettu omanmoisensa kastike, joista chimmichurri jäi uutuudessaan minulle parhaiten makumuistiin. 
Lisäkkeinä meille tarjoiltiin esimerkiksi pitkän puljeerauksen läpikäyneitä ranskalaisia, jotka valehtelematta lienevät elämäni parhaita. Grillattu purjo vei ulkonäködramaattisuuspisteet. 


   
Jälkiruokana toimii päivän kakku, meille nyt juustokakku. Lisäksi saatavilla on jäätelöitä, joista rommirusinainen maistui minulle erityisen hyvin pehmeän poksahtelevine rusinoineen. 
 Ruuan jälkeen siirryimme Groteskin baarin puolelle cocktaileille. 
 
Kyrön Distellery Companyn rukiista tehty, villiyrteillä maustettu gini hurmasi meidät kaikki!
  
Grotesk on kokonaisuudessaan paikka, jonne rakastaisin mennä kaveriporukalla nautiskelemaan oikein pitkän kaavan mukaan! Melkein jo kuulen naurunremakan pitkän pöydän ääreltä. 

"Lihaa luitten päällä" tuli minulle ensiksi mieleen kun  tuumailin otsikkoa. Luut ovat ikäänkuin lupaus rentoudesta ja aitoudesta, jonka viinit ja ruoka yhdessä sitten toteuttavat lihaksi. Grotesk on ravintolana lihaisa olematta äijämäinen. Paikasta saa myös kalaa ja kasvista, mutta kyllä minä tuonne ensisijaisesti suuntaisin lihan perässä. Menkää ja kokekaa! 

Illan tarjosi Grotesk, josta iso kiitos!

lauantai 11. lokakuuta 2014

Bottargaa, maa-artisokkaa ja sitruunapastaa

Bottarga (poutargue, karasumi, batarekh) on kuivattua mätiä, jota nyt herkuttelijoiden onneksi saa Helsingin Museokadun Hella & Herkusta. Ostin yhden paketin tuota meilläpäin harvinaista herkkua mielessäni nopea, simppeli lounaspasta. Niinpä ostin samaisesta liikkeestä myös Pici al limone pastaa. Se on toscanalaista, selkeän sitruunaista, hiukan spagettia paksumpaa pastaa. Pasta on puristettu pronssisuuttimien läpi, jolloin tarttumapinta kastikkeille on epätasaisen pinnan vuoksi hyvä. 
Koska blogista löytyy jo yksi bottarga-pasta, halusin kokeilla jotain hiukan erilaista. Kovin kauas ajatukseni ei kuitenkaan lentänyt. Mietin että maa-artisokka voisi käydä merellisen makuisen kuivatun mädin kanssa enkä ollut lainkaan väärässä. Kokonaisuudesta tuli hauskan näköinen! Sitruunapasta ja lehtipersilja antavat settiin raikkautta, bottarga ja maa-artisokka erityisyyttä. 
Pidimme paljon enemmän kokonaisesta mätipalasta veistellyistä siivuista, kuin aiemmin kokeillusta valmiiksi jauhetusta bottargasta. Viimeksimainitussa oli jotenkin tunkkainen maku, joka tästä nyt käyttämästämme puuttui kokonaan. Vaikka kyllä se edellinenkin bottarga-setti meille hyvin maistui kun emme tienneet paremmasta.Vinkiksi sanottakoon, että jos Hella & Herkku bottargoineen ei osu matkasi varrelle, voithan kuivattaa mätiä myös itse sauvajyväsen ohjeilla

Ohje on aika summittainen. Passaile määriä oman makusi ja nälkäsi mukaan.

BOTTARGA-PASTA MAA-ARTISOKALLA
kahdelle

125 g pici al Limone-pastaa
bottargaa 
½ dl pilkottua tuoretta lehtipersiljaa
1 maa-artisokka
extra virgin oliiviöljyä
suolaa
mustapippuria

Pese maa-artisokat hyvin. Siivuta maa-artisokat kuorineen ohuen ohuiksi vaikka mandoliinilla. Laita siivut kylmään veteen, jossa on jääpaloja. Maa-artisokat saavat näin hienon rapsakan rakenteen. 
Keitä pasta suolaisessa vedessä ohjeen mukaan. 
Siivuta bottargasta paloja mandoliinilla tai raasta bottargaa. 
Kun pasta on kypsä, valuta se siivilässä. Lorauta sekaan hyvää oliiviöljyä ja lisää pilkotut lehtipersiljat. Sekoita hyvin. Lisää joukkoon myös maa-artisokkasiivut ja sekoita. Mausta mustapippurilla. Nostele lautasille ja asettele päälle bottarga-siivut. Nauti heti.

tiistai 7. lokakuuta 2014

Food & Fun Turku : Smör

 
Kun tiedossa on ruokaa ja hauskaa, me olemme paikalla. Nyt vain ongelmaksi muodostui, missä halusimme illallistaa ja pitää hauskaa. Saimme nimittäin nautintokutsun Food and Fun Finland 2014-tapahtuman järjestäjiltä. Food and Fun tuo keittiömestareita ympäri maailmaa kokkaamaan turkulaisissa, heidän tyyliinsä passaavissa ravintoloissa. Tarkastelin tapahtuman nettisivuja, joilta löytyi monta jo ennenkin kiinnostanutta ravintolaa kuten Karu, Ludu ja E.Ekblom. Kaskiksessa olisi kokannut islantilainen Sigurður Kristinn Laufdal Haraldsson, jonka ruoanlaittotyyliin ihastuin kovasti viime kesänä Kustavin Kipinässä. Kaskis oli kuitenkin meille sopivina ajankohtina loppuunmyyty, joten päädyimme Smöriin. Se on kuitenkin ollut pitkäaikaisin haaveravintola Turussa. 
 
Vastakilvitetyssä Smörissä vieraskokkina hääri islantilainen Fannar Vernhardsson ravintola VOX:sta. Tarjoilijalta kysyttäessä hän tuumasi tyylin olevan hyvin "Smörimäistä" ja siksi kokki olikin päätynyt juuri tähän ravintolaan. 

Tapahtuman aikana valittavana oli yksi lista, hinnaltaan 48 euroa. Viinipaketti oli 34 euroa, jonka minä otin puolikkaana ja Jukka-kuski lirukaatona. 
Alkuun saimme cavan keralle keittiöntervehdyksenä savustettua kurpitsaa paahdetuilla siemenillä. Pidin erityisesti fenkolinsiementen mausta samettisen pehmeän, selkeästi savuisan kurpitsan kanssa. Aivan ihana aloitus aterialle. Kyselimme myöhemmin vinkkejä vastaavan valmistuksesta kotona ja saimmekin vinkkejä anteliaasti. Talon leivistä Jukka ihastui vaaleaan ja minä tummaan. 
Seuraavaksi tarjoiltu tyrnimarinoitu islantilainen katkarapu ja sellerigranite olivat valloittava pari. Rakastuimme sellerigraniten makuun ja ajatukseen, joten sitä täytynee kokeilla kotonakin!

Lohi-omena-annos on näköjään jäänyt ikuistamatta. Kuvitelkaa siis mielessä kevyesti suolattu, kauniin oranssina hehkuva lohipala, jonka päällä on pikkaraisina kuutioina läpikuultavaa omenaa, tuoretta tilliä ja kuultavan oranssia lohen mätiä. Lisätkää mielikuvaan vielä ohuet, rapsakat, kuivatut saaristolaisleipäpalat ja pöydässä kaadettu fenkoli-omena-latva-artisokkaliemi. Raikas ihanuus on valmis nautittavaksi mielenkiintoisen ja toimivan roseviinin kanssa. Viininä saksalainen Weegmullerin Spätburgunder Rosé 2013.
Tämä siika-annos toi meille molemmille välittömästi mieleen kesän. Rapsakkapintaisen paistetun kalan lisäksi lautaselta löytyi gruyerella maustettua perunamuussia, jossa juusto maistui hienona vivahteena. Parsakaalit olivat kypsyydeltään aivan täydellisiä. Annosta täydensi vielä lehtikaali ja pöydässä kaadettu simpukka-verbenaliemi. Simpukkaa emme liemestä erottaneet, mutta loistavan makuista se oli joka tapauksessa. Viininä Schloss Gobelsburgin Gruner Veltliner Lössenterrassen 2013 Itävallasta
Pääruokana komeili ahvenenmaalaista luomukaritsaa. Lihaa löytyi lautaselta sekä pitkään haudutettuna, ihanan hajoavaisena palana, että sopivan roseena paahtopaistina. Makeahko porkkana-tyrnipyre, paahdetut punajuuret ja suppilovahverot komppasivat hienosti lihaa. Puolukkakastike toi paitsi kauneutta kokonaisuuteen, myös tervetullutta hapokkuutta. 

Huomasimme ilmoittaa vasta ravintolaan sisään saapuessa Jukan punajuuriallergiasta, kun huomasimme menussa kyseistä juuresta. Pahoittelimme asiaa kovasti, mutta tarjoilija tuumasi että eivätköhän keittiön taiturit jotain osaa asialle tehdä. Meille olisi tässä tilanteessa riittänyt vallan mainiosti, että punajuuri olisi vain jätetty pois, mutta Jukkapa sai tilalle muita paahdettuja juureksia, mm. maa-artisokkaa. Ihan loistavaa palvelua sanon minä!

Palvelu oli muutenkin todella sujuvaa, asiantuntevaa ja ystävällistä, vaikka koko salille oli varattu vain kaksi tarjoilijaa. Kehuessamme henkilökuntaa tästä asiasta he tuumasivat vaatimattomina että onhan tätä tullut harjoiteltua puoli viikkoa. 
Jälkiruuassa koreili lakritsicrumble, paahdettu valkosuklaamousse, Ahvenanmaan päärynää sorbetissa ja sitruunalunta. Kokonaisuus oli juuri sopivan raikas ja makea yhtäaikaa. Maculan Dindarello 2013 toimi jälkiruuan kanssa todella upeasti. 

Annokset Smörissä olivat todella maistuvia, reilun kokoisia ja kauniita. Pidimme kaikista makuyhdistelmistä kovasti. Olin luullut Smörin ruuan olevan enemmän piperrys-kikkailulinjaista, mutta  kovin hyvä oli tämäkin. 
 
Smör oli sisustukseltaan kovin kiinnostava etenkin perällä olevien "kellarikabinettien" myötä, joista pienin tila oli vain kahdelle hengelle. 
Tuumasimme onnistuneen käynnin jälkeen, että ensi vuonna olisi kiva mennä Turkuun Food & Fun-tapahtumaan syömään koko viikonlopuksi. Silloin toivoisin kyllä ainakin yhdelle iltaa ohjelmallisempaa hauskuuttelua, jollaista esimerkiksi Ludussa kuuluu olleen

*

*

Muiden bloggareiden kirjoituksia Food and Fun-tapahtumasta: 
Exclusive Hillbilly on kirjoittanut peräti neljästä ravintolasta: Smör, KaruHus Lindman ja Pinella.
SoupOperan Anuliina oli oikein pukeutunutkin Ludun salakapakkaan
Sivumaku suorastaan ylistää Kaskista.
Festarin etukäteistunnelmointia löytyy Tämän kylän homopoika-blogista Ravintola Cindystä.


maanantai 6. lokakuuta 2014

Turskaa vietnamilaisittain ja ihanat soijaparsat


Jos se nyt ei vielä ole tullut selväksi, kerrottakoon että me olemme ihan pöllööntyneitä Vietnamiin ja sen ruokaan. Lapsetkin rakastavat kalakastikkeella maustettua possua grillattuna. Nyt otimme etäisyyttä sikaan ja lähestyimme itäisen maan makuja terveellisemmin turskalla. Melkomoisen hyvää tuli tästäkin vaikka oioimme hiukan raaka-aineissa. Kukaan vietnamilainen tuskin kehtaisi laittaa kuivatettua sitruunaruohojauhetta tuoreen sijaan, mutta meillä peräpohjolassa se voitanee antaa anteeksi. Tuoretta kun ei kaikissa kylänmutkissa ole saatavilla. 
Koko idea vietnamilaistettuun turskaan lähti Lidlin kamppiksesta tuoda Isokari-kalatuotteita tiettäväksi. Olette varmaan nähneet sen mainion mainoksen, joissa mies soutupaatissa mutisee että on melkein saanut kalaa kun kerran herra Lidl:kin on saanut ahventa siitä järvestä - vaikka "ne kaikki" onkin automekaanikkoja. Me lähdimme ilolla mukaan kampanjaan, kun kuulimme valikoimassa olevan esimerkiksi Puruveden muikkuja, silakkapihvejä ja MSC-standardin mukaan pyydettyjä kaloja. Reseptiin käyttämämme turska on MSC-merkitty, mutta vain pienin kirjaimin kääntöpuolen tuoteluetteloon. Selkeämpää merkintää ollaan tietääkseni tekemässä, jotta kuluttajille tulisi selväksi heti pakkauksen kantta katsottaessa kalastuksen ympäristöystävällisyys ja vastuullisuus.
Lidlin valmiista reseptikannasta löytyy jo Henrik Rehbinderin ohjeita Isokari-tuotteille. Niistä kiinnostaviksi nousivat loimulohi-avokadowrapit ja nopea lohi-chili-kookoskeitto. Nyt oma turskammekin komeilee reseptikannassa. Peukuttamalla reseptiämme äänestätte sitä kilpailua varten. Joten klik klik vaan!

Klikkailun jälkeen voitkin alkaa valmistamaan helppoa, herkullista ja terveellistä kalaa. Kaikki ainekset löytyvät Lidlistä kalastiketta lukuunottamatta. 

Turskaa Vietnamilaisittain
Valmistusaika n. 30 minuuttia
4 annosta

Tarvitset:

2 pkt/ 400g Isokari turskan selkäfileitä
1 tl Kania mustapippuria myllystä
4 rkl Fairglobe ruokosokeria
2,5 dl lämmintä vettä
4 rkl kalakastiketta
4 rkl Vita D’ or rapsiöljyä
1 punainen chili viipaloituna
1 rkl Vitasia Wok Spices jauhettua sitruunaruohoa / tai 4 vartta tuoretta
sitruunaruohoa
kourallinen Fairglobe cashewpähkinöitä sopiviksi paloiksi pilkottuina

100g parsakaalin kukintoja
1 rkl Primadonna oliiviöljyä
1 rkl Vitasia soijakastiketta
Kania mustapippuria myllystä

2,5 dl keitettyä Golden Sun jasmiiniriisiä
korianteria

1. Aloita riisin keittämisellä ja parsakaalien höyryttämisellä. Höyrytä parsakaalit
napakan kypsiksi asti. Sekoita oliiviöljy ja soijakastike keskenään. Kaada soija-
öljyseos höyrytettyjen parsakaalien päälle ja sekoita hyvin. Mausta parsakaalit
vielä mustapippurilla.

2. Huuhtele kalafileet veden alla ja taputtele kuivaksi talouspaperilla. Leikkaa
fileet 2-3 osaan. Mausta kalat molemmin puolin mustapippurilla ja
sitruunaruohomausteella.

3. Liuota ruokosokeri lämpimään veteen ja sekoita joukkoon kalakastike. Jätä
liemi odottamaan turskapalojen kypsentämistä.

4. Kuumenna pannu liedellä valmiiksi ja lisää rapsiöljy pannulle. Lisää kalapalat
sekaan ja kypsennä niitä öljyssä noin 15 sekuntia. Käännä kalat ja paista myös
toiselta puolelta. Lisää mukaan vesi-sokeri-kalakastikeseos. Alenna lieden lämpöä
heti nesteiden lisäyksen jälkeen.

5. Lisää pilkottu chili mukaan ja kypsennä kalapaloja vielä noin reilut 5 minuuttia.
Käännä kalat kerran varovasti, ettei niiden rakenne rikkoonnu.

6. Mausta keitetty riisi halutessasi korianterilla ja kokoa lautaselle pieni riisikeko.
Lisää riisin kylkeen maustetut parsakaalit ja turskapalat. Valuta turskapalojen
kastiketta myös riisin päälle tuomaan makua. Viimeistele annos ripottelemalla
päälle pilkottuja cashewpähkinöitä.

Yhteistyössä Lidl

Blog Widget by LinkWithin