torstai 28. heinäkuuta 2016

Herkkutatti- ja kantarelliohjeita - teille jotka niitä tarvitsette

KAIKKI leveilevät upeilla sienisaalillaan. Paitsi me. Nelisen vuotta sitten upea sienipaikkamme hakattiin maan tasalle ja tänä vuonna sama tapahtui korvaavaksi löydetylle ihan ok paikalle. Olemme yrittäneet metsästää KAIKKIEN muiden löytämiä valtavia herkkutattiesiintymiä onnistumatta siinä ollenkaan. Joitakin kantarelleja on koriin kopsahtanut ja muistaakseni pari orakasta. Täytyy toivoa että meitäkin lykästäisi, sillä sieniruuat nyt vain ovat niin herkkua! 

Koska uusia sieniruokia meillä ei ole tehty, laitan tähän linkkeineen jo blogiin kirjattuja reseptejä. Ihan vaan sillä jos sinä kuulut NIIHIN jotka kantavat selkä vääränä sienisaaliita kotiin mutisten sitten hymy suupielissä kareillen miten kova perkuuhomma on. Sinä onnellinen. 

Blogin kaikki 100 sieniaiheista postausta löytyvät sieni-tunnisteen takaa

Me lähdemme nyt metsään. 
Helppo ja halpa herkku.

Hampurilaisen väliin, uuniperunalle tai vaikka kastikkeeksi.

Hyvä vaihtoehto herkkutatticarpacciolle, joka sekin on ihan loistavaa. 

Loistopari!

Valkoista pizzaa ihanilla täytteillä.

Tämä ei lisäsanoja kaipaa. 

Soijassa marinoitu keltuianen ja kantarellit käyvät hienosti yhteen. 

syksyinen sieniruoka

Kallioimarre antaa kantarellille ihanaa makua.

Tomaatti yllätti kantarellin parina.

on myös hurjan hyvä. 

maanantai 25. heinäkuuta 2016

NOP - ihana aamupala Tallinnassa

Kahvila NOP - eli Neighborhood Organic Place- Tallinnassa hurmasi koko perheen viime viikonloppuna. Monista nettisuosituksista noussut paikka toimi aamupalalla paremmin kuin olimme odottaneet, mikä on paljon se. 

NOP tarjoaa ruokaa pientuottajien lähi- ja/tai luomuraaka-aineista tehtynä yli sata vuotta vanhassa puutalossa. Sijainti Köleri-kadulla on sivussa vanhasta Tallinnasta, mutta saavutettavissa helposti kävellen.
Paikka on todella viihtyisä. Konstailemattoman kaunis, vehreä sisäpiha ja pitsilamppuinen sisustus puutalossa luo kotoisan tunnelman, jota lämpimän asiallinen tarjoilu jatkaa. Kaarsimme aivan NOP:n eteen ilmaiseen parkkiruutuun tunnin päästä siitä kun pääsimme ulos laivasta eli aamu yhdeksältä. 
Kaikkien perheenjäsenien oli helppo löytää runsaalta aamupalalistalta herkullista syötävää. Aikuisten kohdalla tosin meinasi uhata liian monien houkuttelevien vaihtoehtojen esiinpomppaaminen. Päätimme napostella alkuun pari lautasellista yhdessä, jotta saisimme maistaa monenlaisia makuja. Se on aika luksusta aamupalalla ja juuri sitä mitä lomalla pitää tehdäkin!
Savustetut munat tuorejuustotäytteellä ja chorizomuruilla olivat aivan loistavan makuisia. Näitä pitää kokeilla kotonakin vaikka osana brunssipöytää tai alkupaloiksi. Lehtikaalisipsit olivat koukuttavan rapsakoita.
Tyttäremme halusi ehdottomasti kaurapuuroa vadelmahillolla ja huokaili puuron hyvää makua. Keralle plikka otti herkuksi osoittautuneen "Red Cheeks"-smoothien, jossa oli vadelmaa, banaania ja omenamehua. 

Poikamme valitsi kanapastan lastenlistalta. Tuorepuristettu appelsiinimehu maistui myös hyvin. 
Jukan ottama shakshuka sisälsi tomaatin lisäksi papuja, munan keltuaisia ja paljon rapeaksi paistettua pekonia. Keralle tarjottu leipä oli paahdettu hyvin. 
Avokadotoastini sisälsi juuri oikeankypsyistä avokadoa, sellaista kermaisen pehmeää ilman tummenneita kohtia, tiedäthän. Vaalea leipä alla oli mukavan rapeaa ja idut päällä rapsakoita. Rehellisyyden nimissä unohdin tilata tähän lisäosaksi savustettua lohta, mutta toasti maistui todella hyvältä ilmankin. 

NOP tarjoaa monenlaisia juomia pirtelöistä, teestä ja viineistä cocktaileihin. Me päädyimme kuitenkin kahviin, jota tilasimme parikin isoa kupillista. 

Loppulaskumme koko aamupalalta oli erittäin kohtuullisesti 41,50 euroa. Suuntaan harvoin ulkomailla samaan kahvilaan tai ravintolaan kahdesti, mutta tänne voisin ehdottomasti palata mihin aikaan päivästä tahansa. Iltahämy sisäpihalla olisi varmasti tunnelmallinen. 

Aamupala on saatavilla kolmeen asti, jonka jälkeen lista vaihtuu lounas/illallismenuun. Viikolla NOP aukeaa kello 8, viikonloppuisin klo 9. Melkein ajantasainen menu löytyy kokonaisuudessaan NOP:n facebook-sivuilta, myös englanniksi kun tarpeeksi alas vierität. Monet ruuat oli mahdollista saada gluteenittomana, laktoosittomana ja kasvisversiona. 
Kahvilan yhteydessä on myös puoti, josta saa ostaa ihania tuotteita marjoista ja gluteenittomista kakuista leikkeleisiin, juustoihin ja sipseihin. Me ostimme ihanan pohjakan siemenkuorrutettua leipää, joka tuntui vielä kahden päivän päästäkin aivan tuoreelta, helmi- ja kolmiväricouscousia, yhtä paikan omista mysleistä ja muutaman viinin. Täältä olisi helppo kerätä vaikka piknik-setti rannalle tai puistoon. 

Koko perhe suosittelee lämpimästi NOP kahvilaa ja puotia Tallinnan kävijöille! 


keskiviikko 20. heinäkuuta 2016

Haukijauheliha ja haukipullat

Kuva mallia kiire syömään.

Minusta ehdottomasti helpoin tapa syödä haukea on hauen jauhelihasta pyöritetyt haukipullat. Haukifileiden jauhautuessa lihamyllyssä samalla pieniintyvät myös ne hankalat y-ruodot niin pikkaraisiksi, ettei niitä syödessä varmasti huomaa. Meillä itsellämme ei ole myllyä, mutta Jukan isällä onneksi on. Saammekin häneltä usein haukijauhelihaa, sillä tuota kalaa nousee Jukan isän kodin viereisestä järvestä niin uistimella kuin verkoillakin.

Viime viikolla kokeilimme hauen jauhelihalle papan arkistoista löytyvää ohjetta, joka oli napattu joltain messuilta mukaan. Pappa oli avovaimonsa kanssa maistanut pullia messuilla ja todennut hyviksi, joskin turhan ronskisti jauhetuiksi. Nyt kalamassa jauhettiin kahdesti, jolloin syntyi täysin ruodotonta ainesta haukipulliin.

Maku oli pehmeä ja kermaisen tuhti tillin raikastaessa makumaailmaa sitruunan kanssa. Pullat pysyivät hyvin koossa pannulla paistaessa. Me laitoimme papan jääkaapista löytynyttä kantarellituorejuustoa, koska lautaselta löytyi samoja sieniä. Kantarellin makua en kyllä tällä tuorejuustomäärällä pystynyt kokonaisuudesta erottamaan. Haukipullat tarjottiin peruna-voisöksötyksen ja paistettujen kantarellien kanssa. 


Olemme aiemmin tehneet haukijauhelihasta myös aasialaisviritteisiä haukipullia ja hampurilaispihvejä tuplastikin, sekä haukimurekepihvejä Stömsö-Mikaelin ohjeella. Haukijauheliha on uponnut myös haukipiirakkaan, jolle keittelimme riesling-kastikkeen.

Onko sinulla jemmassa herkullista haukijauhelihareseptiä jonka haluaisit jakaa kommenteissa tekstinä tai linkkinä? Ottaisimme moisen kiitollisuudella vastaan. 

HAUKIPULLAT
neljälle

noin 600 g haukifileitä tai haukijauhelihaa
pieni sipuli
½ dl kermaa
50 g (kantarelli)tuorejuustoa
yhden sitruunan mehu
1½ dl korppujauhoa
2 tl suolaa
15 kpl valkopippuria murskattuna
½ nippua tilliä
2 kananmunaa
voita paistamiseen

Jauha haukifileet ja laita samalla lihamyllyyn muutkin ainekset sekoittumaan. Jauha toiseen kertaan.
Vaihtoehtoisesti voit sekoittaa kaikki ainekset hienonnettuna haukijauhelihan sekaan.
Pyörittele haukijauhelihamassasta pyöryköitä.
Paista keskilämmöllä pannulla voissa (tai 200 asteisessa uunissa leivinpaperin päällä välillä käännellen kunnes ovat kypsiä). 

sunnuntai 17. heinäkuuta 2016

Upea Hotelli ja Ravintola Punkaharju

 
Astumme ihastellen sisään vasta pari viikkoa sitten avattuun Hotelli Punkaharjuun, entiseen Punkaharjun Valtionhotelliin. Meillä on ravintolavaraus illalliselle emmekä ihan tiedä mitä odottaa. Olemme kuulleet kehuja lähinnä paikan kauneudesta ja tunnelmallisuudesta, muutaman maininnan myös ruuasta. Paikan keittiöpäällikkö Sami Tallberg villiyrtteineen on tullut tutuksi vuosien varrella, joten jotain vinkeää on ehkä tiedossa? 
Meidät vastaanottaa paikan isäntä, Thomas Hoyer, joka intoutuu iloksemme kertomaan paljon Hotelli Punkaharjun entisöinnistä. Hän näyttää meille huolella mietittyjä yksityiskohtia mainiten kuitenkin samalla että kaikki ei toki ole vielä valmista. Vaihdamme leppoisasti ajatuksia asiasta jos toisestakin ja tunnemme itsemme todella kodikkaan tervetulleiksi. 
Hotellin tunnukseksi on noussut pieniin ikkunaruutuihin tehty koristeristikko. Sama kuvio komeilee nyt hotellille varta vasten teetetyissä lampunvarjostimissa, astioissa ja jopa drinkin sienipölykoristeessa. 

Hotelli Punkaharjun ovat entisöineet punkaharjulaiset ammattilaiset. Paikallisuus näkyy joka puolella, niin ravintolan lautasella kuin koko hotellin sisustuksessa. Esimerkiksi verhoiluja on toteutettu Eikun verhoomossa, keramiikka-astiaston on dreijannut Hannu Sairanen ja metallitöitä tekee edelleen paikallinen käsityöläinen. Punkaharjulainen Johanna Oras on maalannut vahvan lampi-aiheisen työn hotellille. 
  
 
Ravintola Punkaharjun keittiöpäällikkönä toimii Sami Tallberg, joka yhdessä keittiömestari Miika Lönnin kanssa suunnittelee paikalle paljolti lähiruokaan nojaavaa listaa. Paikalla on esimerkiksi omat sienenpoimijansa ja kalaruoat tehdään päivittäin sen mukaan mitä Puruvedestä sattuu nousemaan.

Illalliselle istuessamme salissa on tilaa, joten ilman varaustakin paikalle olisi varmaan mahtunut.  Lounas sen sijaan on yllättänyt kaikki. Vierailupäivänämme lounastajia oli ollut 250 henkeä, kun varauksia oli ollut pohjalla vain nelisenkymmentä. Meidät ohjataan toiveestamme valoisalle verannalle, vaikka terassillekin olisi mahtunut.

Valitsemme kolmen ja viiden ruokalajin kokonaisuuksista tietysti laajemman. Minä otan ravintolan suositteleman viinipaketin ja Jukka ilahtuu saadessa kuskina minikaadot samoista. Illallisen aikana Jukka saa kuitenkin kaksi reilumpaa kaatoa eri viineistä, kun me olimme ajatelleet kaikista viiniparituksista miniversiota kuten joissain muissa ravintoloissa. Jälkiviisaana olisimme voineet ottaa ruuan kanssa myös baarimestarin suosituksia cocktaileista, myös alkoholittomana, mutta sitä ei osattu tarjoilijoiden toimesta nyt myydä. 

Leivän kanssa pöytään tuodaan voita ja ihanaa fermentoitua hernettä. 
Iltamme alkaa varhaisperunalla ja sokerisuolatulla siialla. Annos kuulostaa hyvältä, mutta kovin tavanomaiselta, kunnes kuulemme sen sisältävän myös savustettua valkuaista. Viimeksimainittu maistuu pehmeydessään mielenkiintoisen hienolta, hieman kalaisalta. Kokonaisuus on kesäisyyttä täynnä!
Illan paras annos tarjotaan seuraavaksi. Meheväksi kypsennetty Hauhalan hanhenkoipi komeilee lautasella riivittynä hapokkaan omenan kanssa. Paahdetut mantelit tuovat rouskuvaa suutuntumaa hienoon annokseen. Viiniksi on valittu italialainen roseviini, joka vie annosta hienosti kepeämpään ja kesäisempään suuntaan. 
Grillattu kuha tarjotaan herakastikkeen ja tummaksi paahdettujen parsakaalien sekä kantarellien kanssa. Kuhan tarjoituksella hieman kitkeräksi paahdettu pinta ei hurmaa meitä, mutta kokonaisuus on oikein maistuva. 
Luomukaritsa tarjotaan sekä pitkään muhitettuna niskana että ulkofilepaloina. Kerrankin olemme sitä mieltä että filepala vei voiton harvemmin hyödynnetystä ruhonosasta ja että annos olisi pärjännyt ilman niskapalaakin. Porkkana löytyy lautaselta sekä paistettuna, pyreenä että pikkelöitynä. Mielenkiintoisena viimeistelijänä annoksessa on käytetty paahdettuja rukiinjyviä.
Suunraikastajana ennen varsinaista jälkiruokaa saamme eteemme ihanan raikasta ja kaunista ketunleipäsorbeeta. Ketunleivät on kuulemma poimittu ihan hotellin vierestä. Maussa on niin paljon koivua, että siksi olisimme vihreyden arvanneet jos arvuutella olisi pitänyt. 
Jälkiruoassa piilottelee tuoreiden mansikoiden alla karamellisoitua olutta, piimää ja leipää. Hieno ja yllättävä yhdistelmä tämäkin, varsinkin oluen ja mansikan yhteensointuvuus. Lasissa on ravintola Passiosta tuttua, heidän maahantuomaansa Barale Fratellin Moscato d'Astia.

Illallinen maksaa meille kokonaisuudessaan 170 euroa, ruokien osuuden ollessa 118 euroa. Pidämme sitä oikein passelina hintana nautintoon nähden. 

Yllätykseksemme Hotelli Punkaharjusta löytyy myös uutta luova cocktailbaari, jonka drinkkimenun juomat ovat saaneet nimi-ideansa paikan värikkäästä historiasta. Juomia luvataan sovitettavan myös ruuille ohi kirjatun listan. 

Asiaansa vihkiytyneen baarimestari Juha Konttisen suosituksesta haluamme ehdottomasti maistaa sieni-innostuneenakin tunnetun hotellin emännän Saimi Hoyerin nimikkodrinkkiä. Mielenkiintoinen, hieno juoma sisältää mm. sienivaahtoa, konjakkia ja sienipölyä, viimeksimainittu tumpsauteltu hotellin logon muotoon. Tämä on pakko maistaa hotelli Punkaharjussa!
Toisena drinkkinä otamme Koskue giniä, appelsiinimehua ja tyrniäkin sisältäneen raikkaan juoman. Drinkit istahdamme nauttimaan hotellihuonekäytävän päähän keinutuolihuoneeseen. Tässä rauhallisessa tunnelmassa viipyisi kauemminkin useamman juoman kanssa, sillä baarimestarilla tuntuu olevan raikkaan hauskoja cocktail-ehdotelmia omista tee-uutoksista alkaen. 
Ravintolan terassin mäntymetsäiset maisemat tuovat mieleen kultakauden taiteilijoiden maalaukset. Seesteisen kaunista ihailtavaa.
  
Illan päättyessä meidän osaltamme hotelliunelmaansa elävä Saimi Hoyer tulee kysymään miten olemme viihtyneet. Kehumme rehellisin sanoin kaunista rakennusta ympäristöineen. Iloitsemme ihanasta illallisesta ja mielenkiintoisista, hyvistä juomista. Kaikkein eniten kiittelemme kuitenkin paikan tunnelmaa. Koko henkilökunta tuntuu olevan ylpeitä Hotelli Punkaharjusta, sillä moni mainitsee tämän työtilaisuudeksi jonkamoista ei voinut ohittaa. Asiakkaan kohtaaminen on aitoa, jutustelevaa ja leppoisalla tavalla lämmintä. 

Tänne palaamme ehdottomasti takaisin, ehkä jopa yöpymäänkin. 

lauantai 16. heinäkuuta 2016

Karviaisella kypsennetty kuha

Minä tykkään kokkaamisesta täällä Jukan isän luona Savossa. Kala nostetaan järvestä, yrtit haetaan kasvihuoneesta ja myöhemmin syksyllä pihalta saa marjoja ja kasviksia. Viereisestä metsästä löytyy villiyrttejä, sieniä ja marjoja. Syödään täällä toki paljon kaupasta ostettuakin ruokaa. 

Nyt kun on sopivasti raakojen karviaisten sesonki, halusin ehdottomasti kokeilla sauvajyväsen ohjeistamaa todella mielenkiintoista ohjetta, jossa vaalealihainen kala kypsennetään karviaisen hapolla. Ceviche ja sitrushedelmillä kypsentäminen on tuttua, mutta karviaisen hapolla kypsentäminen ei ollut tullut mieleenkään. Papan pihalta löytyy onneksi karviaistakin. 

Miehet kävivät kalassa ja saivat uistimella kuhan. Me käytimme sen tähän ohjeeseen lapamatouhalla, vaikka riski liekin aika pieni. Kehotamme silti teitä käyttämään vaalealihaisia merikaloja. 
 
Karviaisten antama raikkaan hapokas maku oli todella hieno ja lipstikan suoma sävy sopi kokonaisuuteen hienosti. Lipstikan kanssa pitää olla varovainen, sillä se on tosi vahva mauste. Olin yllättynyt miten hienosti se kävi karviaisen ja kalan kanssa. Ennen olen mieltänyt lipstikan eniten kaali- ja keittomausteena, vaikka onhan sitä meillä jälkiruokaankin laitettu. Kiva kun tulee tällekin kasville lisäkäyttövinkkejä. 
Jukka ehdotti uutena ideana että kalathan voisi kääräistä krassin lehtiin. Muistuttelin ettei krassinlähtökääröidea tainnut ihan uusi meidän taloudessa olla. Nyt krassinlehtiin käärittiin kuhan lisäksi sokeriherneen palkoja. Vielä littanat palot toivat rouskuvaa suutuntumaa kääröihin ja jatkoivat mukavasti raikkaita makuja. 

KARVIAISELLA KYPSENNETTY KALA

pieni (meri)kuha tai muuta vaaleaa kalaa
(meri)suolaa
2 dl raakoja karviaismarjoja
pieni lehti lipstikkaa

Fileoi kala. Pilko se ohuiksi suupaloiksi. Laita tarjoiluastiaan. 
Ripsi päälle maltillisesti suolaa. 
Survo sauvasekoittimella karviaiset ja listikka rikki. Laita muhju siivilään ja valuta karviaisen mehu kalapalojen päälle muhjua painellen. Anna kypsyä vain muutama minuutti ja nauti. 

torstai 14. heinäkuuta 2016

Hurjan maukas nuudelikeitto salaatilla

yhteistyössä Cosmopolitan salaatti
 
Ulkomailla kuljeskellessa yksi suurimmista nautinnoistamme on tutustua paikalliseen ruokakulttuuriin. Meidän kohdallamme se tarkoittaa usein ihan kaikkea fiinistä ravintolaruokailusta katuruokakojuihin. Viimeisin matkamme Taiwaniin ei ollut mikään poikkeus tästä. Nautimme yhden illallisen Taiwanin parhaaksi tituleeratussa ravintolassa ja yhden jos toisenkin nightmarketeilla, joiden parasta osuutta meille ovat katuruokaa tarjoavat kärryt. 

Taiwania ei voi ohittaa maistamatta naudanlihalla rikastettua nuudelikeittoa, hong shao niu rou mian. Syvänmakuinen, tähtianiksella mielenkiintoistettu liemi tarjoillaan kulhosta yhdessä mureaksi kypsytettyjen lihapalojen, nuudeleiden, kevätsipulin, toisinaan itujen ja aina salaatin kanssa. Nuudeleita saattoi olla tarjolla eri paksuisia. Liemissä oli selkeitä eroja maun syvyyden ja tulisuuden suhteen. 
Reissumme parhaan beef noodle soupin saimme Dongfeng kadulla Banmuyan ravintolassa, jossa isot, mureat lihapalat ja veitsellä leikatut nuudelit, Dao Xiao Mian, tekivät keitosta hurjan hyvän. Minä otin keiton ohuilla nuudeleilla. 
Katukeittiössä, jossa kävimme useamman kerran Kaohsiungissa, nuudelikeitto tarjottiin murusiksi paistetuilla jauhelihapaloilla. Nuudeleiden seassa oli niin paljon paksuja ituja, että lapsemme vieroksuivat tätä keittoa. Oli hauska katsoa miten tarkkaan muksut osaavat jo käyttää syömäpuikkoja, kun erottelivat nuudeleita iduista. 

Keiton ainekset oli aina pilkottu valmiiksi. Toivotunlaiset nuudelit ja joskus myös idut pantiin reikäkauhaan, upotettiin hetkeksi kuumaan veteen ja nostettiin pienen tovin valuttaen jonka jälkeen nuudelit nakattiin tarjoilukulhoon. Sitten päälle laitettiin salaattia, lihaa ja mahdollisia maustekastikkeita. Lopuksi päälle kauhottiin lihaliemi. Pöydässä saattoi vielä lisätä maustekastikkeita tai vaikka chilitahnaa nuudelikeiton joukkoon. Keiton sattumien loputtua liemi tuli yleensä juotua kulhon reunalta. 
Kotiuduttamme halusin kokeilla katukeittiöviritteistä omaa versiota taiwanilaisesta nuudelikeitosta, oikoen ja lapsiystävällisesti maustaen. Kesällä on kiva saada nopeasti hyvää ruokaa eteensä, mutta mausta en toki halua tinkiä. Lihaliemen otin pakkasesta, jonne keittelemme niitä aina valmiiksi. Keittoa nautiskellessa Jukka tuumaili, että pääsimme hetkeksi takaisin Taiwanin kuumuuteen ja makurikkauteen. 

Taiwanissa kiittelin aina salaatin keventävää osuutta keitossa. Usein se oli paksoita, mutta saattoi olla jotain muutakin. Suomessa päädyin repimään keittoon Cosmopolitan salaattia, sillä se kestää kuuman liemen rusehtumatta, säilyttäen rapsakkuutensa. Nyt kesäkaudella Cosmopolitan on kotimaista tullen joko pälkäneeltä Rödingen tilalta tai haukivuorelta Vihannesyhtymä 3T:ltä. Rödingen tilan Cosmopolitanien kasvatukseen ei ole käytetty lainkaan kemiallisia torjunta-aineita, mikä tietysti ilahduttaa tällaista puhtaan ruuan ystävää. Tarkkasuu poikamme(kin) ihastui Cosmopolitanin makeahkoon, kitkeryysvapaaseen makuun kun teimme taannoin vietnamilaisia kääröjä.

NUUDELIKEITTO 
neljälle

liemi
1 l lihalientä
2 tähtianista
½ kanelitanko
peukalonpään kokoinen pala inkivääriä kuorittuna ja paloiteltuna
kevätsipulin valkoinen osa pilkottuna
2 rkl shaoxing riisiviiniä tai sherryä
1 dl soijakastiketta
1 rkl (ruoko)sokeria
(chiliä)

liha
1 rkl oliiviöljyä
400 g naudan jauhelihaa
1 rkl soijakastiketta

lisäksi
180 g eli 3 "levyä" pikanuudeleita
(paksuja ituja)
kevätsipulin vihreät varret pilkottuna
4-6 Cosmopolitan salaatin lehteä paloiksi revittynä
(chilikastiketta tai pilkottua tuoretta chiliä)

Laita lihaliemi kattilaan (tai keitä se kattilassa). Lisää joukkoon mainitut ainekset. Keitä muiden valmisteluiden ajan. 
Kuumenna paistinpannu. Laita pannulle öljyä. Paista jauhelihaa pannulla niin kauan, että se on pientä, murumaista. Mausta soijakastikkeella ja sekoita se joukkoon huolellisesti. 
Kypsennä nuudelit pakkauksen ohjeen mukaan. Halutessasi voit laittaa idut mukaan nuudelien kypsennysastiaan. Valuta nuudelit (ja idut) siivilässä.
Laita sipulivarsisilppu ja salaatinlehtipalat esille. 
Halutessasi voit siivilöidä lihaliemen. 
Kokoa nuudelikeitto kulhoihin laittamalla ensin nuudelia, sitten salaattia, kevätsipulinvarsia ja lihamuruja. Kauho päälle lientä. 
Pöytään voit laittaa tarjolle chilikastiketta tai tuoretta chiliä. 
Cosmopolitanin sivuilla voit osallistua New Yorkin makumatkan arvontaan. Olisipa huikeaa päästä tallaamaan tuon suurkaupungin katuja ja maistamaan...ihan kaikkea!
Blog Widget by LinkWithin