Vihreä pöytä on katettu kasviksilla

       

Kasvikset valtaavat yhä enemmän tilaa keittiössämme ja lautasellamme. Se johtuu paitsi terveellisyydestä, myös kokkaustaitojen kohentumisesta. Oikein kypsyttämällä - tai kypsyttämättä jättämällä- ja maustamalla kasviksista on mahdollista loihtia esiin ennenkokemattomia makuja. 

Chef & Sommelierin Chef Sasu Laukkonen ja ruokatoimittaja Mariaana Nelimarkka ovat kesän korvalla julkaisseet Christer Lindgrenin ideoiman kirjan "Vihreä pöytä - oivaltavista kasvisruuista kaskinauriista karviaiseen". Kasvisruokakirja tulee ainakin meille tarpeeseen, sillä uusia ideoita lisukkeisiin, kasvispääruokiin ja salaatteihin on mukava saada. 

Reseptit ovat pääosin helppoja. Joidenkin kohdalla mietin ovatko ne turhankin yksinkertaisia, mutta huomasin kokeilevani ensimmäisenä juuri niitä. Ja ihastuvani. Kirjoittajat kertovatkin että ruuanlaitossa heille olennaista on laadukkaat raaka-aineet, jolloin hyvää tulee konstailemattakin. Kokkaamisen vaikeusasteet on merkitty joka reseptin kohdalle kolmiportaisen asteikon mukaan ja reseptin parhaat sesongitkin on präntätty esille. Villiyrttejäkin kirjasta löytyy, mikä on minulle aina iloinen asia. 

Lukiessani "Vihreä pöytä"-keittokirjaa opin monenlaisia niksejä ruuanlaiton saralta. Ennen en tiennyt että kukkakaalin lehtiäkin voi syödä tai että tomaatin hapokkuus voi estää papuja kypsenemästä, joten pavut kannattaa lisätä tomaattisiin keitoksiin valmiiksi kypsennettyinä. Opin myös että c-vitamiini säilyy pakastetuissa tuotteissa parhaiten nopeiten sulattamalla. 

Vihreä pöytä-kirja antaa myös monia hävikin vähentämisvinkkejä. Palsternakka kehoitetaan pesemään puhtaaksi ja kuoritut kuoret paahtamaan vaikka sipseiksi. Punajuuren naatit kehotetaan nauttimaan vaikka muhennoksena tai niistä voi tehdä yrttikastikkeen punajuurilasagneen. Edellisen päivän perunamuussi saa uuden elämän perunarieskoissa. 

Liisa Valosen valokuvat ovat kirjassa oikein onnistuneita. Ne saavat reseptien kokkailun näyttämään helpolta ja houkuttelevat kokeilemaan. Kuten kuvasta näkyy, tarralapuilla on merkitty todella monta houkuttelevaa reseptiä muistiin. Mielenkiintoisin ohjeistus minulle on mallaskuoressa kypsennetty palsternakka. Syksyllä kokeiluun menee ainakin tatti-omenasalaatti ja tattipihvit. Jostain on saatava maistille kirjassa kehuttua Mayan Twilight-perunaa. 

Eilen tein salaatin vahvasti kirjan ohjeistuksiin nojaten.  Salaattipohja tehtiin kirjan reseptin mukaan, joskaan kaupan retiiseissä ei ollut naatteja joita olisin voinut hyödyntää eikä krassimme vielä kuki. Kuten salaatin ohessa luvattiin, köynnöskrassin lehdet yhdistettynä retiisiin toi sukulaismaut hienosti esiin. Kirpsakka salaatti tukevoitettiin omasta ideastani leipäjuustolla. Osan juustopaloista paneroin ja friteerasin, osan jätin nautittavaksi sellaisenaan. Kirjasta opin edelleen, että kesäkurpitsasta voi käyttää myös lehdet. Kesäkurpitsanlehtiä siis friteerattiin salaatin ylle. Kokonaisuus maistui meille oikein hyvin ja oli perussalaattia näyttävämmän näköinenkin!

KRASSI-RETIISISALAATTI

1 l köynnöskrassin lehtiä ja kukkia

12 retiisiä lehtineen

4 rkl oliiviöljyä

1 rkl vaaleaa balsamicoa tai sitruunamehua

puhdistamatonta merisuolaa

mustapippuria

Pilko krassinlehdet ja revi kukat. Pilko retiisinlehdet, viipaloi retiisi.
Sekoita kulhossa öljy, balsamico tai sitruunamehu ja lehdet. Lisää suola ja mustapippuri. Tarjoile. 

Kokeilin tehdä myös kirjan "raparperia, kauraa ja inkivääriä"-ohjeen. Vaihdoin kylläkin tuoreen inkiväärin kuivattuihin mesiangervon kukkiin. Yritin tehdä herkun grillissä kauniin kesäillan kunniaksi, mutta kokemattomana grillin käyttäjänä (astuin siis mieheni valtakuntaan) homma ei pelittänyt ihan toivotusti varsinkaan raparperien karamellisoinnin kohdalla. Lautaselle saatiin kuitenkin lopulta maistuva jälkiruoka vaniljajäätelön kanssa nautittavaksi. 

Veikkaanpa että tästä kirjasta on meille vielä paljon iloa ja inspiraatiota!

Kirja on saatu arvostelukappaleena.

Miten ne voi tykätä toisistaan?

Pure Bistrossa syödessämme haarukoimme yllättävää yhdistelmää: pinaatti ja tilli pussailivat lautasella toisiaan sulautuen suussa yhdeksi hienoksi mauksi. Muistelimme silloin, että Kööpenhaminan Fiskebarissa tilli teki tuttavuutta onnistuneesti valkosuklaan ja omenan kanssa, joten mitäköhän voimme odottaa seuraavaksi tuolta usein kaloihin yhdistetyltä yrtiltä? 

Kotona laitoimme kasvihuoneessa rehottavaa, mehukkaan rapsakkaa pinaattia yhteen tillin kanssa risoton alle. Muhinoi hyvin näinkin. 

Torni yllätti !

 

Tornista tulee ensimmäisenä mieleen joko huikeiden näkymien Ateljee Bar tai vakoilu. Laajensimme omaa mieltämme, kun Tornin väki kutsui meidät illalliselle.

Nappasimme alakerran American baarista matkaan toiveidemme mukaiset drinksut. Minulle sekoiteltiin kesäisen kepeä drinkki mintusta, Aperolista ja persikkalikööristä - tätä testaamme kotonakin. Jukan alkoholiton drinkki sisälsi ainakin passionhedelmää ja mehua.

Kiertelimme muutamia huoneita havaiten, että ne olivat kovasti erilaisia tyyliltään.

Tässä huoneessa suihkustakin oli näkymät Helsingin kattojen ylle.                      "Love is in the hair"

Ravintolassa meille tarjottiin Chef´s Menu etukäteen valituilla viineillä.

Alkuun eteemme laskettiin tuoreella tillillä maustettua graavisiikatartaria. Siika itsessään oli ruman harmaata, mutta maultaan todella hyvää, puhdasta. Annos oli kaunistettu ja raikastettu porkkanahelmillä, porkkanapyreellä ja hienon makuisilla marinoiduille kurkuilla. 

Pääruuaksi otimme kahdesta vaihtoehdosta eri annokset. Vasikan Entrecôte oli uskomattoman pehmeää. Liha tarjottiin perunafondantin ja hienon makuisen varhaiskaalin kera. Yllätykseksi perunakakun päällä oli ohuesti rapsakoitettua kateenkorvaa. Kun kysyimme miksei tätä hienoutta mainittu menussa, tarjoilija tuumasi ettei sitä ole aina saatavilla eikä sitämyöden myöskään lautasella. Meillä kävi tuuri!

Toinen pääruokavaihtoehto oli päivän kala, joka sattui nyt olemaan kuhaa. Eväkäs oli paistettu nahkoineen juuri sopivan rapsakaksi. Kukkakaalipyre ja valkoviinikastike tukivat hienosti kalaa. 

Pala juustoa meinasi Tornissa Herkkujuustolan Vilhoa, hedelmäistä pähkinäleipää ja raparperihilloketta. Kokonaisuus oli todella hieno. Maut menivät yhteen just eikä melkein. 

Jälkiruuaksi nautimme appelsiinisavariinia ja viskijäätelöä. Mainittujen elementtien lisäksi lautaselta löytyi "hunajakennoja", jotka hurmasivat meidät täysin. Ne oli tehty jotenkin sokerilientä ja soodaa yhdistämällä. Suutuntuma oli yhtä aikaa rapsakka ja hiukan tahmainen, maussa erottui sooda, mutta pääosin hunaja. 

Jälkiruokaviini oli uusi tuttavuus ja oikein mukava sellainen. Mielestämme tämä oli paras viiniparitus koko iltana.

  

Torni yllätti meidät todella positiivisesti! Ketjuun kuuluminen harvoin on plussaa ainakaan ravintoloissa, mutta Tornissa tämä asia oli häivytetty hyvin. Meitä opastaneen Tuomaksen juttujen perusteella lukisimme ja kuulisimme mieluusti enemmän Torniakin luotsanneen kauppaneuvos Jorma Soiron elämästä ja vaikutuksesta Suomen gastronomiaan. 

Ilta meni Sokos Hotel Tornin piikkiin. 

Yrjöttävä alku Taste of Helsingissä

Ei, otsikko ei todellakaan viittaa tämän kuvan hienoon lahna-peruna-karhunlaukkayhdistelmään Ask:n tapaan. Otsikko juoruaa siitä, miten heti Taste of Helsinki-alueelle lampsittuamme sain vahvasti yökkäillen pyyhkiä rakkaan mieheni hiuskuontaloa vihreästä lokinkakasta. Onneksi loppuilta sujui huomattavasti paremmin eikä kakomista enää ollut havaittavissa. Liikanimen Paskapää Jukka nyt kuitenkin sai ja asiasta väännettiin monet naurut.

Kaikki hyvän ruuan ystävät lienevät tietoisia, että viime vuoden tapaan Helsingin Musiikkitalon nurkille on pystytetty neljän päivän ajaksi Taste of Helsinki. Tapahtumassa on mahdollista maistaa huippuravintoloiden antia, siemailla viinejä ja muita juomia, nauttia musiikista ja erilaisista ohjelmanumeroista rennon letkeästi.  

Sosiaalinen media tullee olemaan täynnä TOH:a tänä viikonloppuna. Siksi listaamme tähän maistamistamme annoksista lyhyesti omat suosikkimme ja kehotamme sinua suuntaamaan iloiseen tapahtumaan rennolla mielellä. 

Luomon Jouni Toivanen ja muna.

PAPERILLA MIELENKIINTOISIN 

Merituuli: Luomon "EARTHQUAKE" - luomu kananmuna 64,7 astetta, sienitoffee. Maistettuna erinomainen kun otti samaan lusikalliseen kaikkea kerralla. Sienitoffee upea! Munan rakenne mielenkiintoisen tiivis.

Jukka: Gaijinin PORK BELLY YAKINIKU - makeassa soijassa marinoitua grillattua possunkylkeä ja japanilaista vesikrassia. Maistettuna kastike yllättävän tulinen,lihan kanssa hyvä. Possu hienosti maustettu ja upean läskinen, rapsakka. 

Juuren Ilja Björs ja villisika-annos

PARAS PÄÄRUOKA

Merituuli: Juuren VILLISIANNISKAA, KORVASIENIPIIRASTA JA VADELMANLEHTIKASTIKETTA. Kaikessa maistui luvattu asia. Korvasienipiirakassa oli runsaasti sientä ja kastike oli hurmaavaa. 

Jukka: No se paperillakin mielenkiintoisin Gaijinin POSSUN MAHA.

 

ILLAN YLLÄTTÄJÄ 

Merituuli: Smörin MOZZARELLA, SAVUTOMAATTI JA NOKKOSPESTO. Kokonaisuus oli hienon tasapainoinen. Villiyrtin käyttö ja tomaatin savustaminen toi annokseen erityisyyttä. Näkkäri oli hienon makuinen ja suutuntumaltaan passeli.

Jukka: Bistro o Mat:n FENKOLILLA MAUSTETTU HAUKIBURGER, sitruunakastiketta ja perunasipsejä. Haukipihvissä oli todella hieno, silkinpehmeä, napakka rakenne. Sitruunaisuus toi annokseen raikkautta ja kesäisyyttä. Tätä tulemme tekemään varmasti kotona!

KAUNEIN JÄLKIRUOKA

Ask:n TERNIMAITOA JA RAPARPERIA. Mausta ei ole kokemusta, sillä tämän annoksen söivät samassa pöydässä istuneet Jaana ja Hanna. 

PARAS JÄLKIRUOKA

Merituuli ja Jukka: Juuren SUOLA-KARAMELLIKAKKUA, MÄNTYKINUSKIA JA RAPARPERIA. Maut suorastaan soivat yhteen. Mäntykinuski oli hieno lisä suolaiseen kakkuun. Raparperipalat olivat sopivan napakoita. Hienon maun lisäksi annos oli kaunis. 


"Muita hyviä"-listalle pääsivät oikeutetusti:

 Ask:n luomukaritsaa mielenkiintoisti paahdettu (?) emmervehnä.

 C:n palsternakka ja tyrni olisi kaivannut lisää noita hiutuloita ylleen, sillä kolmikko yhdessä oli kovasti hieno.

Aiton kalkkunanmaksabrulee toimi upeasti raparperin kanssa. Lautasella oli myös punajuurikastiketta. Ja niin monessa annoksessa tavattua ketunleipää. 

 

Vin Direktin Kim Moliis:a emme sentään syöneet, mutta viiniänsä maisteltiin Luomon munan kanssa suosituksesta. 

Poistuimme tapahtumasta iloisesti rupatellen ja hienoja makuja muistellen.

Pääsyliput tapahtumaan saimme Lihatukku Tammiselta, mistä iso kiitos!

Savustettua kaalia ja coleslaw

Perheemme aikuisväestö on aika pöllönä coleslaw-salaattiin. Perinteisesti settiin kuuluu kaalia ja majoneesia, mutta omia variaatioita voi tehdä loputtomasti. Sekaan voi lisätä vaikkapa porkkanaa, punasipulia tai raparperia. Juuri coleslawn myötä olen oppinut syömään majoneesia, sillä uskokaa tai älkää, vielä pari vuotta sitten raavin hampurilaistenkin sisältä majoneesit pois.

 

Yleensä teemme majoneesin itse. Homma on kokonaan Jukan heiniä ja onnistuu kuulemma helposti. Nyt testasimme valmismajoneesia osana Blokiringin Hellman´s majoneesi-kampanjaan. Rakenne majoneesissa oli mukava ja se passasi hyvin kehittelemäämme yksinkertaistakin yksinkertaisempaan reseptiin eli savustetusta kaalista tehtyyn salaattiin.

 

Tuumimme että valmismajoneesillekin on paikka esimerkiksi mökkiolosuhteissa. Avaamattomana herkku säilyy todella pitkään ja avattuna viikkoja omatekoista pidempään, kunhan lykkää purkin jääkaappiin.

COLESLAW SAVUSTETUSTA KAALISTA
kahdelle lisukkeeksi

150 g kaalia
2 rkl Helmann´s Original majoneesia
(turaus sitruunamehua)

1 dl savustuspuruja

Irrota kaalista lehdet erilleen. Laita asianmukaisesti kuumenneeseen savustuslaatikkoon, jossa on noin desin verran savustuspuruja. Savusta kaaleja 2 minuuttia.

Ota kaalit pois, silppua ja lisää joukkoon majoneesi. Coleslaw voi maustua jääkaapissa useamman tunninkin, mutta savuisuuden vuoksi suosittelemme salaattikippoon kantta.

Hapokkuutta voi halutessaan lisätä vaikkapa turauttamalla sekaan sitruunamehua, mutta meillä mentiin ilman.

Nauti vaikkapa grillatun possunkyljyksen ja barbeque-kastikkeen kanssa.

 

 

 

Yhteistyössä Hellmann´s majoneesi

Ulkomaanmatka Helsinkiin

  

Vietimme Jukan kanssa viime viikonloppuna aurinkoisen, nautintokeskeisen ja hemmottelevan yltäkylläisen viikonlopun Helsingissä. Asumme Nummelassa. Pääsisimme kätevästi vaikkapa bussilla melkein mihin aikaan vuorokaudesta vaan kotiin, mutta tänä viikonloppuna päätimme ottaa koko ilon irti lastenkin lomaillessa Mummulassa. 

Lauantaimme alkoi Street Gastron vaunulta Sofiankadulta, josta ostimme lounaaksi possu- ja härkäleivät. Molemmat olivat hurjan maistuvia, tuoreen makuisia, mutta härkäleipä voitti makunsa puolesta raikkaudellaan. Possu oli kovasti sinappinen pitemmän päälle, joskin hyvä siis sekin. 9 euron hinta per annos on melko kova, mutta tällaista katuruokameininkiä ja laadukasta pikaruokaa todella tarvitaan Helsinkiin. 

Majoituimme todella keskeiselle paikalle Glo Hotel Kluuviin. Sänky oli oikein passeli (nukkua) ja peitot olivat muhkean paksut. 

 Huonettamme vartioi Tiikeri.

Kaupungilla tuli visiteerattua terassi jos toinenkin, helteinen päivä kun oli. Zetorissa hoksasimme mainiot lasitelineet, jotka sopisivat oivasti vaikka mökkiolosuhteisiin.

 Tornin Ateljee Baarissa kävimme fiilistelemässä maisemia, juomia ja toisiamme.

Helsingissä sattui hellimisviikonloppunamme olemaan myös Sambakarnevaalit, jota seurasimme mielenkiinnolla. Koko viikonlopun olo oli kuin olisi ollut ulkomailla - ihmiset olivat iloisia, kaupungilla oli paljon väkeä ja aurinkokin hymyili. 

Illallinen koettiin Chef & Sommelierissa, mutta siitä ihanuudesta lisää myöhemmin. Tunnelmasta voin jo etukäteen vinkata sanomalla "aaah!". 

Useiden yritysten jälkeen osuimme nyt oikeaan aikaan A21- coctail loungeen. Drinkit, palvelu ja ympäristö olivat mystisellä tavalla elegantteja...

 ...mutta täytyy myöntää että viereinen Bar Loose ja Knucklebone Oscar olivat enemmän meidänoloista meininkiä. 

Sunnuntai-aamu valkeni aurinkoisesti hotellivällyjen välistä. On jotenkin ihana tunne kun mihinkään ei ole kiire ja aamupala odottaa valmiina hissimatkan päässä. Eikä tiskitkään jää itselle.

Glo Hotel Kluuvin aamupala oli aika perus hotellisettiä. Jukka piti erityisesti vaalesta leivästä ja minä croissanteista. Kahvikannut pöytään kannettuna olisivat olleet kiva lisä. 

Aamupalan jälkeen suuntasimme Hietsun rantahietikolle makoilemaan. Sieltä siirryimme Kirkkonummen Hvitträskiin nauttimaan konsertista ja arkkitehtuurista. 

Koko viikonloppu oli todella upea kaikinpuolin. Aina ei tarvitse lähteä kauas lomalle hemmotellakseen puolisoaan ja itseään sekä parisuhdetta. 

Hotelliyön ja aamiaisen saimme testausmielessä lahjaksi Kämp Groupilta.