lauantai 21. lokakuuta 2017

Palsternakkakeitto ja sieniä

Tässäpä helppo keitto, joka juurevan syksyisen makunsa ansiosta kelpaa vaikka alkupalaksi fiinisti tarjoiltuna. Maku saa syvyyttä uunissa paahdetuista kasviksista. Suutuntuman mielenkiintoistajaksi ja keiton koristeeksi olemme paistaneet tuoreita suppilovahveroita tai laittaneet päälle kuivattuja kantarelleja ihan sinällään. Kumpikin on toiminut aivan loistavasti. 

Ohje on napattu Kauppalehdestä, Mikko Takalan ja Sami Rekolan Täydellinen resepti osiosta. Me vain lisäsimme päälle sieniä.  

Keiton kanssa nautitiin Croque Monsieur Junior leivät. Se meinaa sitä että kahden vehnäleipäsiivun väliin laitettiin palvikinkkua ja vahvaa juustoa raastettuna. Sitten koko hoito paistettiin pannulla niin että leivän pinta rapsakoitui ja juustot sisällä sulivat. 

PALSTERNAKKAKEITTO

neljälle

½ kg palsternakkaa
1 iso sipuli
5 dl kana-tai kasvislientä
2 dl kermaa
suolaa
mustapippuria

päälle 
tuoreita sieniä paistettuna tai kuivattuja sieniä

Lohko palsternakat kuorineen sormen paksuiksi paloiksi. Kuori ja lohko sipuli. Laita nämä uunipellille. Liruta päälle ruokaöljyä ja pyöräytä sekaisin.
Paahda vihanneksia 180 asteisessa uunissa noin 20 minuuttia.
Kuumenna liemi kattilassa. Lisää kypsät vihannekset. Surrauta soseeksi sauvasekoittimella.
Lisää kerma. Mausta suolalla ja pippurilla. Kuumenna uudestaan.
Laita tarjoillessa päälle kuivattuja sieniä tai tuoreita sieniä paistettuna.

torstai 19. lokakuuta 2017

Pärnu syksyllä

Ihastuimme Viron Pärnuun viime kesänä kovasti.  Auringossa kylpevä kaupunki oli Weekend-festivaalin johdosta hyvin nuorekas, värikäs ja täynnä elämää. Syksyinen Pärnu oli nyt seesteisen rauhallinen.  Vehreys oli vaihtunut keltaisiin lehtiin, jotka värittivät paitsi puistojen puita myös teitä ja polkuja. Syksyssä on minusta jotain surumielisen kaunista, lempeän luopumisen tunnelmaa. Syksy kietoi Pärnunkin pehmeän kauniisti keltaisuuteensa tehden siitä ihan erilaisen kuin kesällä.
Valitsimme Pärnun syyslomakohteeksi hyvän ruuan ja helpon sekä nopean matkustamisen vuoksi. Toivoimme päiviltä leppoisaa yhdessäoloa ilman kiirettä tutustua nähtävyyksiin. Otimme mukaan jopa lautapelejä siltä varaa että sadekelit pitäisivät meitä vallan hotellihuoneessamme. Yhden Muuttuvan labyrintin ehdimme pelatakin, muuten hotellihuonerötväily meni kännykkänäpräämisessä ja lomaluksuksessa: päiväunissa.
Matkalla Pärnuun koukkasimme vain vähän 9-tien kautta päätyen odotetusti LaitseRallyParkiin. Etukäteen varattu ajoelämys oli kova juttu rallaamisesta monin tavoin kiinnostuneelle Jukalle. Auton löysä alusta ja sadekeli tekivät menoon omat mielenkiintoisuutensa, mutta hyvä aika kuulemma tuli kuitenkin.
  
Perheellemme epätyypillisesti pakkasimme matkaan mukaan myös ulkoiluvaatteet, jotka puettuamme suuntasimme Pärnun hiekkarannalle. Rannalla kävely olikin (ruokailujen lisäksi) mielestäni ehkä paras hetki koko lomalla. 
Tallustimme kiireettömästi ja tutkiskellen pitkin vesirajaa päätyen kaislikkometsikköön ja oranssia hehkuviin tyrnipusikoihin simpukoita taskussa. Takaisin käpytellessä seurailimme koirakaverusten vapaana juoksemisen riemua pitkin hiekkadyynejä. Rehellisyyden nimissä minä kyllä tuijotin tyttäremme kasvoja, joka eläinrakkaana seurasi silmät loistaen koirien touhuja.

Oman hotellimme, Resort & Spa Estonian kylpyläosasto oli rauhallinen ja kiva. Menoa kaivatessa suuntasimme Tervise Paradiis kylpylään kilometrin päähän liukumaan,hyppimään ja polskimaan myös ulkoaltaassa. Parasta tuolla kylpylässä oli kuitenkin koskiseikkailu, johon sai lisäkäkätystä helposti toisten perheenjäsenten virtaan jumittumista hekottamalla.  Tuon menon ja metelin jälkeen olikin kiva suunnata takaisin hiljaiseen kylpyläämme.
  
Harrastimme myös shoppailua, mitä emme normaalisti tee lainkaan.  Kaubamajakas kauppakeskuksesta löytyi edullinen vaatekauppa Takko, sekä juustokauppa josta ostimme ikääntyneitä juustoja hotellihuoneherkuttelua varten. Kauppakeskuskeskittymä Port Arttureilla teimme myös löytöjä. Viimeksimainitussa auto kannattaa muuten jättää ilmaiseksi ihan likeisen viinakaupan taakse ja vierelle.  

Kesällä emme ehtineet lainkaan kahviloihin, mutta nyt pystyimme kahteenkin kun söimme runsaan aamupalan ja jätimme lounaat kokonaan väliin. 
  
Supelsaksad ei vakuuttanut kesällä lounaillaan, mutta leivonnaiset hurmasivat nyt meidät kaikki. 

Mahedik vanhassa keskustassa oli myös leppoisan tunnelmallinen kahvila, josta löytyi lopulta jokaiselle jotain herkullista. 

Meitä olisivat kiinnostaneet myös sähkörullalautasafari ja kummituskierros, mutta vierailuaikanamme niitä ei järjestetty. Huomionarvoista onkin, että osa ravintoloista ja muistakin palveluista ovat toiminnassa vain kesäkaudella, kun Pärnu täyttyy lomailijoista. 
Hotellistamme ja illallispaikoista kirjoitan myöhemmin.  

Kaikki reissujuttumme löytyvät MATKAT-välilehdeltä, myös aiemmat vinkit Pärnuun. 

Autottomille vielä vinkiksi että Pärnuun pääsee Tallinnasta kätevästi myös busseilla. Esimerkiksi LUX Expressin liput maksavat alle kymmenen euroa per nassu. 

tiistai 17. lokakuuta 2017

Halloween ideoita

Saimme viime vuonna kutsun Halloween-juhliin tuohon melkein naapuriin. Juhlissa oli hauskoja ideoita niin tarjottavien kuin koristelunkin suhteen. Lapset olivat osallistuneet paljon ideointiin ja toteutukseen, mikä näkyi juhlapäivänäkin iloisena toohotuksena kun herkkuja esiteltiin.

Halloweenin juhlinta tuntuu jakavan ihmisten mielipiteitä, mutta minä pidän tätä juhlapäivää karmivan hauskana. Toteutus voi olla mitä vaan hassusta pelottavaan ja mielikuvitusta sopii käyttää mielin määrin. Olemme tänä vuonna saaneet kutsun toisiin juhliin ja lapsemme ovat jo useammin kuin kerran vaihtaneet asuideoita - minunkin. 

Seuraavassa kuvia viime vuoden kekkereistä:

  

guacamolea oksentava kurpitsa ja tortilla sipsit
sokerimassahaamut vaahtokarkin ja keksin päällä
pizzaa hämähäkkikoristelulla 


Meidän perhe ja alla isäntäperhe. Olipahan kivat juhlat!

***
Tässä vielä muutamia blogistamme löytyviä Halloween-ohjeita:

perjantai 13. lokakuuta 2017

Tattiliemi

Miten nerokas ajatus! Tehdä sieniperkeistä lientä. Varsinkin tällaisena syksynä, jolloin tiellemme ei useista metsäkeikoista huolimatta ole osunut herkkutatteja kuin kolme syömäkuntoisena. Matoisena ja ylikasvaneena noita sieniä on kuitenkin näkynyt. Nyt asiaa ei ole tarvinnut harmitella lainkaan, sillä Ripaus tryffeliä blogista löytyi jo kolme vuotta sitten ilmoille loihdittu ajatus tattiliemestä, juurikin huonokuntoisista sienistä tai sieniperkeistä keitettynä. 

Idea on yksinkertainen. Huonommat osat kattilaan, päälle vettä niin että peittyvät ja sitten keittämään. 
Me emme ole laittaneet mausteita, emme edes suolaa, jotta liemi on monikäyttöisempi. Puolen tunnin keittämisen jälkeen olen siivilöinyt liemen ja jatkanut sen keittämistä kokoon. Liian kauaa tai turhan lujalla ei kannata keittää, jotteivät sienet mene soseeksi ja hankaliksi siivilöidä. Valmiin, kolmasosaan tai puoleen keitetyn liemen olen pakastanut tulevia käyttöjä varten. 

Olen laittanut liemeen muitakin kuin herkkutatteja, viimeksi taisi mennä ainakin voitatteja. Seuraavaksi kokeilen kokkimaajoukkueen tapaa tehdä sienilientä tatit tai kantarellipalat paistaen ja liemessä muhittaen

Sienilientä voi käyttää risotoissa, kastikkeissa, keitoissa, pataruuissa, speltti-sieniruuassa, kaalilaatikossa. Ihan missä vaan mihin kaipaat ihanaa sienen tuomaa, umamista makua. 

Bloggaajista myös sauvajyvänen ja Mari ovat ihastuneet tattiliemen keittelyyn. 

tiistai 10. lokakuuta 2017

Munakoisopyörykät ja linssikastike suppilovahveroilla

Pääsimmepä eräänä syksyisen aurinkoisena päivänä osallistumaan ruokablogikaveri Hannan Kasvis ruokakirjan julkkareihin heillä kotonaan. Miten ihana idea kutsua meidät ruokabloggaajat nauttimaan yhteisen pöydän ääreen kirjan kasvisherkkuja juurikin ohjeiden syntysijoille. Lautaselle sopi nostaa mm. kokonaisena paahdettua, tahinikuorrutteista kukkakaalia ja indonesialaista gado gado salaattia
Kasvis ruokakirja on selkeästi jaoteltu kirja, jonka ohjeet ovat vegaanisia tai gluteenittomia hetsillään tai kirjan vinkeillä sellaiseksi muutettavissa. Sekasyöjänä mietin myös (voiko tällaista kasviskirjan yhteydessä sanoakaan) että jos kasvisproteiinit eivät nappaa, saa ohjeista helposti myös vaikkapa jauhelihaisia versioita. 

Hannan kuvat ovat kauniita, mutta eivät ylistailattuja. Ne kertovat uskottavasti, että ruoka on herkullista ja mahdollista tehdä suht helposti kotikeittiössä. 
Kiinnostavia reseptejä ovat esimerkiksi BBQ-burger punajuuri-falafelpihvillä, selleripihvit ja kukkakaalipasta paistetulla parsalla. Hannan kirjan ohjeella voisi ottaa myös uusinnan nyhtökauran kanssa, sillä ensi kosketuksemme nyhtikseen porottoman käristyksen muodossa oli kaikkea muuta kuin onnistunut. Nyhtökauratortillat tai nyhtökaura pad thai voisivat olla potentiaalisia reseptejä. Nyhtöherneestä en ollut kuullutkaan ennen kuin luin moisesta täytettyjen bataattien kohdalla. 
Suurena munakoisofanina päädyin kuitenkin ensialkuun pyöräyttämään munakoisoisia pyöryköitä, joskin korvasin basilikan korianterilla kasvihuoneemme sisällön vuoksi. Kirjan linssi-lehtikaalikastike vaihtui linssi-suppilovahverokastikkeeseen, sillä lehtikaalia meillä ei ollut mutta sieniä yllinkyllin. Maut passasivat hienosti yhteen, joskin lehtikaali olisi raikastanut ulkonäköä mukavasti. Munakoisomassan pyöryköittäminen hermostutti, mutta turhaan. Hyvin pysyivät koossa. Tosin olisi pitänyt seurata ohjetta tarkemmin ja muotoilla massasta pieniä pyöryköitä niin homma olisi ollut vielä yksinkertaisempaa. Sitruuna ja kaprikset toivat pyöryköihin hauskan raikasta makua!
Meillä munakoisopyörykät ja linssikastike tarjottiin täysjyväbasmatiriisin kanssa. Ruoka toimi hienosti myös seuraavana päivänä lounaaksi lämmitettynä, sillä lapsinirsoilujohtoisesti ruokaa jäi. Onneksi.

MUNAKOISOPYÖRYKÄT

neljälle

1-2 munakoisoa (n. 350 g)
1 pieni sipuli
3 valkosipulinkynttä
2 rkl öljyä
2 dl (gluteenittomia) korppujauhoja
2 rkl pieniä kapriksia
1 sitruunankuori raastettuna
1 rkl sitruunamehua
½ rkl balsamiviinietikkaa
1/4 tl chiliä
2 rkl tuoretta basilikaa tai korianteria hienonnettuna
suolaa
mustapippuria
öljyä paistamiseen

Leikkaa munakoiso pieniksi kuutioiksi. Kuori ja hienonna sipulit. Kuumenna pannu, lisää öljyä. Freesaa sipuleita ja munakoisopaloja miedolla lämmöllä, kunnolla munakoiso on saanut kunnolla väriä ja pehmennyt. Anna jäähtyä hetki.  Kaada seos kulhoon tai tehosekoittimeen. Lisää loput aineet ja mausteet. Surrauttele melko sileäksi massaksi tehosekoittimella tai sauvasekoittimella. Muotoile massasta pieniä pyöryköitä. Paista pannulla öljyssä noin kymmenen minuuttia.

LINSSIKASTIKE SUPPILOVAHVEROILLA

neljälle

3 dl kypsiä linssejä (n. 230 g)
1 punasipuli
1 rkl öljyä
pari kourallista suppilovahveroja
400 g säilyke(kirsikka)tomaatteja
1 rkl hunajaa tai vaahterasiirappia
suolaa
mustapippuria

Keitä linssit kypsiksi ohjeen mukaan tai käytä valmiiksi kypsennettyjä. 
Kuori ja hienonna punasipuli. Kuumenna öljy kasarissa ja freesaa punasipulia muutama minuutti. Lisää pannulle sienet ja paista niistä neste pois. Lisää pannulle kirsikkatomaatit ja kuumenna. Lisää joukkoon linssit ja hunaja. Anna muhia muutama minuutti. Mausta suolalla ja mustapippurilla. 
***



sunnuntai 1. lokakuuta 2017

Kungfu Kitchen hurmasi kimchimajolla ja kampasimpukkakreemillä

illan tarjosi Kungfu Kitchen
   
Saadessani kutsun Kungfu Kitcheniin tuumasin heti, miksen ollut kuullut paikasta aiemmin. Mitään. En ymmärrä sitä vieläkään, sillä pressi-illallisella nauttimaamme ruokailuun mahtui monta uudenmoista elementtiä, jotka tuottivat iloista makuhyvää. Taidan toistaa itseäni postauksesta toiseen, mutta juuri näitä uusia makuyhdistelmiä tai muita maku yllätyksiä kaipaan ravintolaruokailusta. 
Kungfu Kitchen on vuoden 2014 Master Chef Miro Kurvisen ravintola Helsingissä Lönnrotinkadulla. Keittiömestarina toimii Savoyssakin työskennellyt Mika Reijonen. Makuja ja ideoita on haettu Aasiasta. Ne näkyvät lautasella niin vietnamilaisina, japanilaisina, thaimaalaisina, kiinalaisina kuin korealaisinakin annoksina tai komponentteina. 

Alkudrinkkinä siemailemme raikasta juomaa, joka on sekoitettu sitruunaruohosiirapista, vodkasta, sitruunamehusta ja inkiväärioluesta. Mietin sekoittelevani samanmoista kotona ginistä. 

Nautimme ravintolassa uuden seitsemän ruokalajin kokonaisuuden. Kungfu Kitchen tarjoaa osan annoksistaan jaettavana vatitarjoiluna, mutta meille kaikki tarjottiin nyt lautasannoksina.
Mustekalaa ja mangoa annoksen pikkuruiset lonkeroveijarit oli kypsennetty confit-menetelmällä ja sitten grillattu nopeasti. Confit tuntuu kypsennysmenetelmänä olevan uusi sous-vide, niin usein se pomppaa silmille ravintoloissa ja resepteissä.
Lohi ja kampasikkakreemi oli herkän kaunis annos. Kampasimpukkakreemi oli tehty kypsentämällä simpukat aavistuksen verran raaoiksi ja sitten "poraamalla" öljyn kanssa. Tekstuurin kermaisuus ihastutti. Päälle oli hipsuteltu hauskan suolaista merileväcrumblea.
Korealaistyylinen tartar oli kokonaisuutena hieno. Rapukeksien kanssa tarjottu raaka liha oli hauska syödä käsin. Eniten annoksessa hurmasi kuitenkin minulle uusi asia kimchimajoneesi. Majo poksui suun takaosassa pikkuruisesti samalla lailla kuin ne poksuvat karkit tai jäätelö aikanaan, muistatteko? Se oli kutkuttavan hauska tunne!
Shiitakesieninen gyozatäyte oli makuuni turhan pliisu, mutta hoisinankalla täytetty höyrytetty bahn bao taas maistui sopivan suolaiselle ja umamiselle ollen passelin mehevää. 
Kotimainen nauta yakinikukastikkeella vei jo tuoksullaan mietteet Japaniin. Pidin annoksesta kovasti, joskin kastiketta olisin kaivannut aavistuksen lisää. Lihan kanssa tarjottiin kambodzalaista riisiä erillisestä kulhosta.

Jälkiruoka pelästytti kookoksisuudellaan, sillä kookoksen maku ei kylmissä ruuissa ole lemppareitani. Banaanikakun ja -kreemin, ananaksen sekä kookossorbetin kanssa kootussa annoksessa maut olivat kuitenkin sopivassa tasapainossa. Yllätin itseni tykkäämällä jälkiruuasta.

Annoskoot Kungfu Kitchenissä olivat hyviä. Menin paikan päälle nälän kanssa ja poistuin kylläisenä, vaan en ähkyssä. Pidin juomasuosituksista, osin kovastikin.

Oman kirjoituksen tehtyäni luin arvostelun Helsingin Sanomista. Se ei kuulosta lainkaan samalta kuin oma kokemukseni. Onko palautteesta otettu opiksi uutta menua rakentaessa vai onko kokemuksemme eri annosten myötä niin kovin erilainen? Tiedä tuota, mutta minä tykkäsin. 

Seuranani hersyi ihana bloggaajakollega Mari Moilanen, jonka mielipiteen voit lukea hänen Jotain maukasta-blogistaan. 

Blog Widget by LinkWithin