keskiviikko 20. joulukuuta 2017

Ravintola Umami, Tallinna

Ravintola Umamin pihaan astuessa tuntuu kuin olisi menossa tutulle kylään. Omenapuut reunustavat suuren puutalon pihaa, joka ei ulospäin näytä lainkaan ravintolalta. Sisällä meidät vastaanottaa vilkas puheensorina lounaskattauksen ollessa juuri lopuillaan. Sisustus on tyylikäs, kodikas ja valoisa. 
Ravintola Umami sijaitsee Mustamäellä noin 7 kilometrin päässä Tallinnan keskustasta. Umami on maineikkaan Leib-ravintolan pikkuveli eli puikoissa ovat samat miehet Janno Lepik ja Kritjan Peäske. Nettisivut kertovat miesten luottavan paikallisiin, laadukkaisiin raaka-aineisiin. Pikkuvelimäinen leikittely onkin nähtävillä rennossa ja raikkaassa tavassa yhdistellä makuja ja raaka-aineita. 

Menu on täynnä houkuttelevia annoksia, joista halusimme maistaa useampia alkuun.
Viinivalinnat upposivat meihin täysillä. Mehun sai myös tuorepuristettuna ja kuskille oli vaihtoehtona alkoholiton olut, mikä on aina hyvä juttu.

Alkuun maistelemme härän kiveksiä paneroituna. Ne tarjottiin mustapippurimajoneesin kanssa. Rakenne oli aivan erilainen kuin kesällä Takashissa maistelemissamme. Silloinen ryynimäisyys oli nyt sileää ja lihamaista. Kivespallurat olivat maukkaita ja oivan rapsakasti paneroitu!
 Umamin tartar oli hyvä, muttei mieleenpainuvan erinomainen.
Ankka tataki wasabi-soijakastikkeessa, wakamame-varsisellerisalaatti ja marinoitua inkivääriä oli taivaallisen hyvää! Harkitsin toisen alkupalalautasen tilaamista.
Tyttäremme söi lisukkeeksi merkityt perunat juoden samalla kaakaota. Ihmettelin yhdistelmää mutta se kuulemma toimi hänelle.
Silkoisen sileä kananmaksatahna tarjottiin mielenkiintoisesti ananas-pihlajanmarjahillokkeen kanssa. Yhdistelmä oli todella raikas ja kiva, tykkäsimme hurjasti. 
Pääruuat olivat molemmat ronskin kauniita ja maistuvia. Itse otin viiriäistä Järveotsan tilalta, lämmintä purjo-laardisalaattia, pinaattia ja Romanescokastiketta.
Jukka haarukoi turskaa, tomaattia Intsun tilalta, fenkolisalaattia, rapsakkaa sipulia ja pehmoista misokastiketta.
Jälkiruoka ei jättänyt oikein mitään muistikuvia, joten se ei liene kummoinenkaan omaan makuun ollut. 

Kokonaisuutena ravintola Umami oli valloittavan ihana. Tarjoilu pelasi mukavasti ja uusia makuyhdistelmiäkin tuli koettua. Paikka oli laatuun nähden todella edullinen, kun alkupalat olivat viitisen euroa ja pääruuat kahdestatoista eurosta kahteenkymppiin. Suosittelemme Umamia lämpimästi ja aiomme palata sinne nautiskelemaan terassilämpimillä keleillä omenapuiden katveeseen.

2 kommenttia:

  1. Me olemme käyneet Umamissa kahdesti. Molemmilla kerroilla olemme vuodenajasta ja/tai säästä johtuen päätyneet istumaan noihin tunnelmallisiin sisätiloihin. Uskoisin pimenevässä kesäillassa tuon puutarhan omenapuineen olevan yksi hurmaavimmista paikoista syödä Tallinnassa. Toki isoveli Leibissä sisäpiha Vanhan Kaupungin muurien sisällä on myös aivan hurmaava. Täytyy kyllä sanoa että pelkkää ruokaa tarkastellen on vähän vaikea edes nähdä että paikoilla on samat omistajat/vetäjät. Kummastakin pidän mutta Umami on tosiaan vähän nuorekkaampi ja ainakin niillä kerroilla kun itse olen käynyt rohkeammin kokeilevaa ja aasialaista twistiä tarjoileva vaikka ruoat ovatkin eurooppalaisia. Monta tuttua ruokaa oli noissa teidän hienoissa kuvissa ja siitä voisi päätellä että kohtuullisen staattisella listalla pyörivät.

    VastaaPoista
  2. Tämä paikka täytyy laittaa muistiin, vaikkemme taida tammikuun reissulla ehtiäkään sinne. Minä muuten taitaisin ujostella ja kivekset jäisivät tilaamatta.

    VastaaPoista

Nyt kiinnostaisi kuulla mitä sinä tuumaat

Blog Widget by LinkWithin