torstai 4. joulukuuta 2014

Loistava ja vaivaton lanttukeitto arkeen tai fiinistelyyn

 
Huomaan ravintola Nokan illallisen olleen hyvin inspiroiva. Jälkiruuaksi tarjottua lonkkusorbettia on ehditty jo tehdä ja nyt Jukka sekoitti meille sopan lantusta. Nokassa lanttukeitto tarjottiin keittiöntervehdyksenä, mutta me söimme sen arkiruokana. Seuraavana päivänä saimme keitosta vielä alkupalojen verran ainesta. 

Suutuntumaksi ja mauksi samettisen, hienon keiton kanssa paloittelimme ilmakuivattua kyyttöä ja omenapaloja. Tämäkin oli tuttu juttu Nokasta, mutta maa-artisokkakeiton kaverina. 

Keitto on erittäin suositeltava paitsi makunsa ja upean tuoksunsa vuoksi, myös kotimaisten juuresten lisäkäytön takia. Meillä tätä soppaa tehdään taatusti useammankin kerran tänä talvena. 
LANTTUKEITTO

1 Rosamunda-peruna
500 g lanttua 
1 sipuli
2 valkosipulin kynttä
½ rkl oliiviöljyä
5 dl vettä (voi laittaa enemmänkin ja kaataa ylimääraiset talteen saostusta varten)
1,5 dl kermaa
suolaa
mustapippuria

päälle:
ilmakuivattua kyyttöä paloiteltuna
omenaa ohuina lohkoina

Pilko juurekset ja sipulit. Kuullota sipuleita hetki kattilassa öljytilkassa. Lisää juurekset. Kaada joukkoon vesi ja hiukan suolaa. Keitä kypsäksi. Valuta vesi pois, mutta ota talteen toiseen astiaan. Soseuta juurekset vaikkapa sauvasekoittimella. Lisää joukkoon kerma ja sopivaksi katsomasi määrä keitinvettä. Määrä riippuu siitä miten löysäksi keiton haluat. Tarkista maku lisäämällä suolaa ja mustapippuria. 
Annostele lautasille ja koristele omenalla ja kyytöllä. 

4 kommenttia:

  1. Mäkin kokkasin eilen lanttua ja mietin, että hitsi, miksi lanttuun herää aina vasta joulunaikaan :) Ei siinä mitään vikaa ole!

    VastaaPoista
  2. No sepä se! Uunipaahdettunakin se on erinomaista.

    VastaaPoista
  3. Lantusta puheenollen. Minä pyöräytin viime jouluna perinteisen lanttulaatikon piirakkamuotoon ja maustoin vaniljalla. Oli hämmentävän toimiva kokonaisuus. :)

    Meillä on tänä syksynä ihan tietoisesti pyritty syömään juureksia aiempaa enemmän. Palsternakka on osoittautunut ihanaksi ja muihin juureksiin verrattuna pöyristyttävän kalliiksi, mutta parasta on silti punajuuri. Siitä on tehty keittoa porkkanan ja omenan kanssa, punajuuri-ohralaatikkoa (passaisi muuten joulupöytään tämäkin), täydellistä lisuketta kanalle ja paljon muuta. Keiton loput on jatkojalostettu suloisen vaaleanpunaisiksi ja parhaiksi ikinä sämpylöiksi.

    VastaaPoista
  4. Ompas kyllä hämmentävä ajatus. Lanttua ja vaniljaa...Teitkö rukiisen pohjan?

    Punajuuri olisi myös mulle tosi mieluinen, mutta kun tuo Jukka ei voi sitä syödä.

    Juureksissä täytyy kyllä tsempata kun ne on niin hyviä! Ihania vinkkejä sinulta - kiitos!

    VastaaPoista

Nyt kiinnostaisi kuulla mitä sinä tuumaat

Blog Widget by LinkWithin